Tämän vuoden lopussa päättyvä Pohjois-Savon hankinta-asiamies -hanke on tavoittanut koulutus-, neuvonta-, kehittämis- ja viestintäpalveluillaan yli 700 yrittäjää, kolmannen sektorin yhteisöä sekä julkishallinnon viranhaltijaa ja päättäjää. Erilaisia keskustelutilaisuuksia ja koulutuksia se on järjestänyt yli kaksikymmentä puolentoista vuoden aikana.
 |
| Hankinta-asiamieshankkeen loppuseminaari pidettiin 12.12. |
Hankinta-asiamies
Minna Heikan mukaan hankkeen tulokset ovat vaikeasti mitattavissa, mutta varmuudella se on lisännyt ostajan ja tarjoajan välistä vuoropuhelua sekä tietoa julkisista hankinnoista ja niiden toimintatavoista.
Lisäksi se on edistänyt pohjoissavolaisten yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia tarjota palveluja ja tuotteita vuositasolla arvoltaan miljoonien eurojen julkisissa tarjouskilpailuissa.
–Hankinta- ja kilpailutusprosessit ovat kehittyneet hankkeen myötä. Etenkin pienhankinnoissa on löydetty tehokkaita menettelyjä, joilla kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan. Tekemistä on silti paljon julkishallinnossa ja yrityksissä hankintaosaamisen kehittämisessä.
Pohjoissavolaisten julkisyhteisöjen omistama keskitetty hankintaorganisaatio IS-Hankinta Oy:n on toiminut hankeisäntänä. Pohjois-Savon liiton myöntämän ESR-tuen lisäksi hanke on saanut rahoitusta pohjoissavolaisilta kunnilta ja kehitysyhtiöiltä sekä sairaanhoitopiiriltä.
Kehitettävää on vielä hankinnoissa
IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja
Jarkko Mattila kertoi hankkeen osoittaneen, että Pohjois-Savon julkisyhteisöjen kannattaa panostaa yhä enemmän hankintastrategioidensa, -linjaustensa ja -suunnitelmiensa valmisteluun. Onnistumisen kannalta on tärkeää, mitä tehdään ennen kilpailutusta. Toinen tärkeä kehittämiskohde on kilpailutuksen jälkeinen sopimushallinta sekä tulosten seuranta. Myös suosittuja pienhankintakoulutuksia kannattaa jatkaa ja ehkä lisätäkin.
Hankinta-asiamies -hankkeen pilottina olleen Suonenjoen hankintakoordinaattori
Riikka Oinonen tähdensi kaupungin oman hankintastrategian ensiarvoista merkitystä mm. toimivallan, oman ja ostotuotannon rajojen selvittämiseksi.
–Silti tarvitaan tapauskohtaistakin arviointia. Pienhankintojen sujuvuuteen ja tehokkuuteen kannattaa panostaa toimintatavoissa Ei pidä unohtaa myöskään tuoteturvallisuutta, -saatavuutta ja laatua taloudellisuuden rinnalla.
Yrittäjänäkökulmaa esille tuonut ammatin- ja uravalinnan asiantuntijayrittäjä
Leena Ståhlberg painotti uusien ja pienten yrittäjien noteeraamista kilpailuttamisissa sekä hankinnoissa.
–Me pien- ja mikroyrittäjät tarvitsemme opastusta, koulutusta ja tapaamistilaisuuksia hankinta-asioissa, koska ne eivät yleensä ole ennestään tuttuja asioita.
Jarkko Mattilan mukaan hankinta-asiamiesjärjestelmä säilyy ensi vuonna kuntien, kuntayhtymien ja yritysten rahoitustuella.
–Palaute on niin myönteistä kaikilta tahoilta, että hankinta-asiamiesjärjestelmää on syytä jatkaa nykyiseltä perustalta. Uusiakin toimintatapoja varmaan tulee.
Niitä luodattiin yli 30 osanottajaa koonneessa päätösseminaarissa yrittäjä
Jouni Ortjun johdolla. Vireillä on muun muassa hankinta-asiamiehen neuvontapalvelun järjestäminen Savon Yrittäjien toimistolle Kuopioon toimialakohtaisesti vaihteleviin, kimurantteihin kilpailuttamisasioihin liittyen. Palvelua pyritään jalkauttamaan myös muualle maakuntaan.
Hankinnat esille sote-uudistuksessakin
Sosiaali- ja terveysalan historiallisesta sote-uudistuksesta kertonut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja
Sari Raassina korosti hankintatoimen tehostamisen merkitystä uudistuksen taloudellisten sekä toiminnallisten hyötyjen aikaansaamisessa.
–Suurimmat potentiaaliset hyödyt jos sudenkuopatkin liittyvät tietotekniikan ja -liikenteen eli ict-alan hankintoihin, koska niihin kohdistuu mittavia yhteensovittamis- ja rationalisointihaasteita ja kyse on isoista rahasummista.
–Yhdellä keskussairaalalla voi olla jopa 150 erilaista, osin 1980-luvulta periytyvää tietojärjestelmää. Myös laitekanta on kirjava. Eri sairaaloiden kesken niissä voi olla hyvin suuria poikkeamia ja yhteensopimattomuuksia, mikä vaikeuttaa yhteishankintoja ja kilpailuttamisia. Tavoitteena on kansallisten standardien määrittely ja käyttöönotto, mutta se voi viedä aikaa, arvioi Raassina.
Hänen mukaansa sote-lakiehdotus ei vielä määrittele tarkasti hankinta-asiaa mm. uusien sote-alueiden ja tuottajaorganisaatioiden kesken eli mikä taho kilpailuttaa ja hankkii mitäkin. Osin tähän liittyy valinkauhassa yhä oleva työnjako julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Sosiaali- ja terveystoimen hankintojen merkitystä korostaa, että sote-ala on kuntien talousarvioissa ylivoimaisesti suurin kokonaisuus, lähes yhtä suuri kuin kaikki muut toimialat yhteensä.
Teksti: Ilpo Lommi
Kuva: Niko Puumalainen
Lisätietoja: Minna Heikka p. 044 718 2921 minna.heikka (ät) is-hankinta.fi
