23.12.2014

Rauhallista joulua ja onnea vuoden 2015 hankintoihin!


Kulunut vuosi on ollut virkeää aikaa Pohjois-Savon hankintaosaamisen ja yhteistyön kehittämisen kannalta. Jatketaan samaan malliin myös ensi vuonna!

Hanke päättyy, mutta toiminta jatkuu. Tietoa hankinta-asiamiehen palveluista maakunnan hankintayksiköille ja yrityksille löytyy jatkossakin näiltä sivuilta sekä Facebookista. Luvassa on koulutusta, neuvontaa, seminaareja sekä ajankohtaista hankintatietoa IS-Hankinta Oy:n ja sen pohjoissavolaisten asiakkaiden sekä Savon Yrittäjien yhteistyönä.
Hyvät ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita.

Kiitoksin ja hyvän joulun toivotuksin,

Minna Heikka
Pohjois-Savon hankinta-asiamies
p. 044 718 2921 minna.heikka (ät) is-hankinta.fi

17.12.2014

Hyvää toimintaa kannattaa jatkaa ja jakaa

Tämän vuoden lopussa päättyvä Pohjois-Savon hankinta-asiamies -hanke on tavoittanut koulutus-, neuvonta-, kehittämis- ja viestintäpalveluillaan yli 700 yrittäjää, kolmannen sektorin yhteisöä sekä julkishallinnon viranhaltijaa ja päättäjää. Erilaisia keskustelutilaisuuksia ja koulutuksia se on järjestänyt yli kaksikymmentä puolentoista vuoden aikana.

Hankinta-asiamieshankkeen loppuseminaari pidettiin 12.12.
Hankinta-asiamies Minna Heikan mukaan hankkeen tulokset ovat vaikeasti mitattavissa, mutta varmuudella se on lisännyt ostajan ja tarjoajan välistä vuoropuhelua sekä tietoa julkisista hankinnoista ja niiden toimintatavoista.
Lisäksi se on edistänyt pohjoissavolaisten yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia tarjota palveluja ja tuotteita vuositasolla arvoltaan miljoonien eurojen julkisissa tarjouskilpailuissa.
–Hankinta- ja kilpailutusprosessit ovat kehittyneet hankkeen myötä. Etenkin pienhankinnoissa on löydetty tehokkaita menettelyjä, joilla kysyntä ja tarjonta saadaan paremmin kohtaamaan. Tekemistä on silti paljon julkishallinnossa ja yrityksissä hankintaosaamisen kehittämisessä.

Pohjoissavolaisten julkisyhteisöjen omistama keskitetty hankintaorganisaatio IS-Hankinta Oy:n on toiminut hankeisäntänä. Pohjois-Savon liiton myöntämän ESR-tuen lisäksi hanke on saanut rahoitusta pohjoissavolaisilta kunnilta ja kehitysyhtiöiltä sekä sairaanhoitopiiriltä.

Kehitettävää on vielä hankinnoissa

IS-Hankinta Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Mattila kertoi hankkeen osoittaneen, että Pohjois-Savon julkisyhteisöjen kannattaa panostaa yhä enemmän hankintastrategioidensa, -linjaustensa ja -suunnitelmiensa valmisteluun. Onnistumisen kannalta on tärkeää, mitä tehdään ennen kilpailutusta. Toinen tärkeä kehittämiskohde on kilpailutuksen jälkeinen sopimushallinta sekä tulosten seuranta. Myös suosittuja pienhankintakoulutuksia kannattaa jatkaa ja ehkä lisätäkin.

Hankinta-asiamies -hankkeen pilottina olleen Suonenjoen hankintakoordinaattori Riikka Oinonen tähdensi kaupungin oman hankintastrategian ensiarvoista merkitystä mm. toimivallan, oman ja ostotuotannon rajojen selvittämiseksi.
–Silti tarvitaan tapauskohtaistakin arviointia. Pienhankintojen sujuvuuteen ja tehokkuuteen kannattaa panostaa toimintatavoissa Ei pidä unohtaa myöskään tuoteturvallisuutta, -saatavuutta ja laatua taloudellisuuden rinnalla.

Yrittäjänäkökulmaa esille tuonut ammatin- ja uravalinnan asiantuntijayrittäjä Leena Ståhlberg painotti uusien ja pienten yrittäjien noteeraamista kilpailuttamisissa sekä hankinnoissa.
–Me pien- ja mikroyrittäjät tarvitsemme opastusta, koulutusta ja tapaamistilaisuuksia hankinta-asioissa, koska ne eivät yleensä ole ennestään tuttuja asioita.

Jarkko Mattilan mukaan hankinta-asiamiesjärjestelmä säilyy ensi vuonna kuntien, kuntayhtymien ja yritysten rahoitustuella.
–Palaute on niin myönteistä kaikilta tahoilta, että hankinta-asiamiesjärjestelmää on syytä jatkaa nykyiseltä perustalta. Uusiakin toimintatapoja varmaan tulee.

Niitä luodattiin yli 30 osanottajaa koonneessa päätösseminaarissa yrittäjä Jouni Ortjun johdolla. Vireillä on muun muassa hankinta-asiamiehen neuvontapalvelun järjestäminen Savon Yrittäjien toimistolle Kuopioon toimialakohtaisesti vaihteleviin, kimurantteihin kilpailuttamisasioihin liittyen. Palvelua pyritään jalkauttamaan myös muualle maakuntaan.

Hankinnat esille sote-uudistuksessakin


Sosiaali- ja terveysalan historiallisesta sote-uudistuksesta kertonut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin hankejohtaja Sari Raassina korosti hankintatoimen tehostamisen merkitystä uudistuksen taloudellisten sekä toiminnallisten hyötyjen aikaansaamisessa.
–Suurimmat potentiaaliset hyödyt jos sudenkuopatkin liittyvät tietotekniikan ja -liikenteen eli ict-alan hankintoihin, koska niihin kohdistuu mittavia yhteensovittamis- ja rationalisointihaasteita ja kyse on isoista rahasummista.

–Yhdellä keskussairaalalla voi olla jopa 150 erilaista, osin 1980-luvulta periytyvää tietojärjestelmää. Myös laitekanta on kirjava. Eri sairaaloiden kesken niissä voi olla hyvin suuria poikkeamia ja yhteensopimattomuuksia, mikä vaikeuttaa yhteishankintoja ja kilpailuttamisia. Tavoitteena on kansallisten standardien määrittely ja käyttöönotto, mutta se voi viedä aikaa, arvioi Raassina.

Hänen mukaansa sote-lakiehdotus ei vielä määrittele tarkasti hankinta-asiaa mm. uusien sote-alueiden ja tuottajaorganisaatioiden kesken eli mikä taho kilpailuttaa ja hankkii mitäkin. Osin tähän liittyy valinkauhassa yhä oleva työnjako julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken. Sosiaali- ja terveystoimen hankintojen merkitystä korostaa, että sote-ala on kuntien talousarvioissa ylivoimaisesti suurin kokonaisuus, lähes yhtä suuri kuin kaikki muut toimialat yhteensä.

Teksti: Ilpo Lommi
Kuva: Niko Puumalainen

Lisätietoja: Minna Heikka p. 044 718 2921 minna.heikka (ät) is-hankinta.fi

8.12.2014

Ajatuksia sote-palveluista

Pohjois-Savon hankinta-asiamies –hanke ja Savon Yrittäjät järjestivät 31.10. Iisalmessa seminaarin, jossa lähes 70 hengen voimin keskusteltiin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Tilaisuudessa alustivat ketjujohtaja Satu Jäntti Alina Hoivatiimistä, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen Jyväskylästä, johtajaylilääkäri Jorma Penttinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä sekä tarjousasiamies Ilkka Liljander Miset Oy:stä. Aamupäivän anti lisäsi ymmärrystä sote-uudistuksen välttämättömyydestä ja sai miettimään, miten hyvinvointia voitaisiin tuottaa nykyistä paremmin.

Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on kuntien suurin ja kallein tehtävä, josta ne suoriutuvat vaihtelevalla menestyksellä. Myös palveluiden hintalapuissa on maan sisällä huimat erot. Kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta vaihtelu on liian suurta ja siksi palveluiden järjestämisvastuu on uudistuksen myötä siirtymässä yksittäisiltä kunnilta viidelle sote-alueelle. Rahan menoa on tiedossa jatkossakin – siitä pitävät vino huoltosuhde, epäterveet elintapamme ja sosiaalinen syrjäytyminen huolen. Ikäjakauma ja sairastavuus muuttuvat hitaasti, eikä asiaa auta työttömyys, joka tuottaa yhä useammalle vaikeuksia nähdä itsensä arvokkaana ja tarpeellisena.

Talous lähtee nousuun aikanaan, mutta laman jäljet näkyvät pitkään.  Ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita tarvitaan. Toivomme lepää siis systeemin kyvyssä tuottaa niitä paremmin ja tehokkaammin. Poliitikoilla on edessään vastenmielinen priorisointitehtävä, kun pitäisi viimein päättää, mihin panostetaan ja mitä jätetään hoitamatta. Samalla pitäisi linjata, miten tehdään. Mitä kannattaa tuottaa omana työnä ja mitä ostaa? Ja kun ostetaan, niin miten ja millä painotuksilla tämä toteutetaan? Nämä ovat kustannustehokkuus-, riskinhallinta- ja arvokysymyksiä. Jokaisella valinnalla on seurauksensa, joita pitäisi pystyä ennakoimaan.

Kun palveluja ostetaan, on hankintatoimen järjestäminen avainasemassa. Liian usein julkisissa hankinnoissa kaikki huomio ja energia keskitetään hankintalain mukaiseen kilpailuttamiseen, joka kuitenkin tarjoaa vain puitteet toiminnalle. Ilman oman toiminnan kustannuslaskentaa, hankintastrategiaa ja talousarvion yhteydessä laadittua suunnitelmaa tulevista hankinnoista ei ostajayhteisö välttämättä saa kaivattua tehokkuutta aikaan tai pysty ylipäätään arvioimaan, miten hankinnat sujuvat. Yksittäisissä kilpailutuksissa on niin ikään tärkeintä tarpeen määrittely ja palvelun kuvaaminen, jotka kannattaa tehdä ajan kanssa ja markkinoihin perehtyen. Silloin on kaikki mahdollisuudet saada aikaan hyviä sopimuksia.

Palveluja voidaan hankkia kilpailuttamisen ohella myös palvelusetelillä. Yrittäjät tykkäävät setelistä, sillä palveluita pääsee tuottamaan helpommin kuin tarjouskilpailujen kautta: kun täyttää tietyt kriteerit niin pääsee listalle ja palvelusetelin saaneet asiakkaat valitsevat itse, keneltä listan yrityksistä palvelunsa ostavat. Palvelusetelitoiminta on laajinta Jyväskylässä, jossa sen osuus on noin 10 miljoonaa euroa eli 1 % vuotuisista käyttötalousmenoista. Pieni osuus, mutta sillä on ollut iso merkitys seudun hyvinvointipalvelujen tarjonnan kehittymisessä. Palveluseteleillä on pystytty laajentamaan asiakkaiden valinnan vapautta, tasaamaan ruuhkahuippuja ja tarjoamaan eri tavoin erikoistuneiden tuottajien palveluita. Välillä palveluseteli on ollut kaupungin omaa tuotantoa edullisempi vaihtoehto, kuten esimerkiksi lasten päivähoidossa. Palveluseteli näyttäisi siis sopivan hyvin kilpailuttamisen sekä oman tuotannon kaveriksi ja täydentäjäksi.



Minna Heikka
Pohjois-Savon hankinta-asiamies
minna.heikka (ät) is-hankinta.fi



Kolumni on julkaistu Kuopion Yrittäjien YrtTi-jäsenlehdessä 6/2014.